Väinöntalon museolla vietettiin jälleen koululaispäiviä 16.-18.8.! Niitä oltiinkin jo odotettu, sillä koronan takia niitä ei voitu järjestää pariin vuoteen. Tämän vuoden aihe oli siis ollut pohdinnassa jo jonkin aikaa, ennen kuin se saatiin viimeinkin toteutettua.
Hieman koululaispäivien ideasta, jos on päässyt jo unohtumaan: koululaispäivillä evijärveläiset alakoululaiset pääsevät museolle tutustumaan entisaikaiseen talonpoikaiselämään. Joka vuosi historiaa tarkastellaan eri näkökulmasta erilaisten aiheiden muodossa. Aiheet ovat rajattuja otteita talonpoikaiselämästä, ja aiheita ovat olleet muun muassa jokin tietty kotieläin, metsästys tai koulunkäynti. Aihetta tarkastellaan erilaisilla pisteillä, joissa jokainen koululaisryhmä viettää noin 15-20 minuuttia. Päivän lopuksi tapahtuu yleensä vielä yhteinen lopetus, johon kuuluu esimerkiksi tarina tai arvuutteluleikkejä.
Tänä vuonna koululaispäivien aiheeksi valikoitui lehmä. Aihetta käsiteltiin neljällä pisteellä: ensimmäisellä pisteellä tutustuttiin entisajan karjanhoitoon, toisella pisteellä tutustuttiin entisajan maitoruokiin, kolmannella pisteellä askarreltiin ja neljännellä pisteellä tutustuttiin nykyajan karjanhoitoon. Päivän lopuksi luettiin tarina navettatontusta. Mukana järjestämässä oli Väinöntalon lisäksi 4H Evijärvi ja MTK Evijärvi, hienon tekolehmän lainasi Heikki Kujala.
.jpg)
Heikki-renki esitteli entisajan karjanhoitoa koululaisille ja heidän opettajilleen. Heikki-rengin pisteellä kerrottiin lehmien vuodesta keväästä talveen saakka. Blogitekstin kirjoittaja suunnitteli pisteen, joten voin kertoa hieman sen sisällöstä. Keväällä lehmät päästettiin karjan uloslaskupäivänä (usein toukokuussa) ulos laiduntamaan pitkän talven jälkeen. Karjavuodesta haluttiin hyvä, joten uloslaskun aikaan tehtiin pieniä taikoja. Kesällä lehmät laidunsivat ensin metsissä ja myöhemmin pelloilla ja niityillä. Lehmien lypsyn jälkeen maito piti siivilöidä, jotta siitä saataisiin enimmät roskat pois. Syksyllä karja laitettiin takaisin navettaan noin mikkelin aikaan, jota ennen vanhaan juhlittiin syyskuun lopun tienoilla. Ne lehmät, joita ei haluttu tai voitu pitää talven yli, teurastettiin syksyllä. Talvella lehmät viettivät aikansa navetassa, jolloin ne olivat usein "ummessa" eli eivät lypsäneet. Heikki-rengin kerrottua asiansa koululaiset pääsivät kokeilemaan tekoutareiden lypsyä. Vain muutama oli aikaisemmin lypsänyt oikeaa lehmää, mutta tekoutareiden lypsy sujui hyvin.
.jpeg)
Tilannekuva Heikki-rengin pisteeltä. Kuvassa Heikki kertoo entisajan taiasta, jossa naisväki sitoi lehmänkellon hameensa helmaan ja juoksivat navettaa ympäri; taian ajateltiin tuovan lehmät paremmin kotiin. Taustalla nähdään vanhoja opetustauluja lehmistä sekä lehmä tekoutareineen.
Niina-emännän pisteellä tutustuttiin entisajan maitoruokiin. Niina-emäntä kertoi erilaisista entisajan maitoruoista, niiden käytöstä ja valmistuksesta. Pisteellä opittiin esimerkiksi viilin olevan kesäruokaa ja että maitoa ei juotu kovin paljon sen huonon säilyvyyden vuoksi. Pisteellä koululaiset saivat myös maistaa juustovelliä, piimäpohjaista perinneruokaa. Juustovellin vastaanotto oli vaihtelevaa, mutta ainakin osan mielestä velli oli hyvää.
Niina-emäntä esittelemässä juustokehikkoa, jota käytettiin muottina juuston tekemisessä. Kuvassa nähdään myös vasemmalta alkaen voimuotti, viiliastia ja kirnu. Takana näkyy myös uudempi, veivattava kirnu ja separaattori.
4H:n pisteellä askarreltiin painamalla lehmän kuvia kankaaseen Hanna-piian ja Anu-piian johdolla. Koululaiset saivat valita lehmän väriksi joko mustan tai ruskean, jonka jälkeen kuvat painettiin maalilla sapluunan läpi kankaaseen. Koululaiset saivat pitää painokuvat muistona päivästä. Vaikka kaikki käyttivät samaa muottia, oli hauska nähdä pieniä eroja jokaisen lehmässä!
Lehmäkankaat kuivamassa. Viimeisenä päivänä lehmät joutuivat kuivumaan huonon sään takia sisällä, mutta muina päivinä ne pääsivät ulos penkeille aurinkoon kuivumaan.
Viimeisellä pisteellä MTK esitteli koululaisille nykyaikaista karjanhoitoa. Koululaiset saivat kuulla esimerkiksi lehmien hyvästä nykyaikaisesta ruokavaliosta ja siitä, miten paljon lehmät lypsävät. Lapset saivat mukaansa myös puuhakirjoja halutessaan. Lopuksi MTK Evijärvi tarjosi koululaisille jäätelöt Kottarin Tilameijerin omistamalta Muun Jäätelökioskilta. Kuuleman mukaan jäätelö teki kauppansa hieman paremmin kuin juustovelli.
MTK Etelä-Pohjanmaan järjestöagrologi Riina Kaistila kertomassa nykyaikaisesta karjanhoidosta. Kuvassa näkyvillä maitopurkeilla havainnollistettiin koululaisille, kuinka paljon lehmä nykyään lypsää. Suuri määrä maitoa jäi koululaisille mieleen, ja kysyttäessä lapset osasivat vastata laskeneensa 30 maitopurkkia.
Koululaispäivien järjestämisessä oli reippaasti työtä kaikkien osapuolten toimesta, mutta vaiva kannatti. Päivät kuluivat sujuvasti ja mukavasti, ja koululaisillekin vaikutti jäävän hyvä mieli. Tällä kertaa myös sää oli miellyttävän lämmin, sillä usein tähän aikaan vuodesta etenkin aamupäivän ryhmässä meinaa tulla vähän kylmä. Nyt kun tämän vuoden koululaispäivät ovat ohi, museolla aletaankin jo hieman ideoimaan ensi vuoden koululaispäiviä. Mikäköhän silloin valikoituu aiheeksi?
Museo haluaa vielä kiittää kouluja sekä yhteistyökumppaneitaan mukavista ja jo kaivatuistakin koululaispäivistä!
.jpg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
.jpg)
