MUSEON ALKUHISTORIAA
Kun Etelä-Pohjalainen Osakunta v. 1933 julisti sananparsien keruukilpailun, siihen osallistui myös 17-vuotias Väinö Tuomaala. Pelloilla syystöitä suorittaessaan hän työnsä lomassa merkitsi muistiin lähes 500 sananpartta. Kylän väeltä hän sai niin paljon lisää syyskuukausien kuluessa, että 3268 sananpartta tuli kerätyksi ja samalla kilpailun toinen palkinto. Siitä Tuomaalan keräysinto lisääntyi ja matkat naapurikyliin ja toisiin pitäjiin etenivät, samalla kun pääkaupungin arkistoihin karttui tuhat toisensa jälkeen hänen keräyksiään.
Sukutalonsa perintöesineitä Väinö Tuomaala vaali jo pienestä pojasta alkaen. Hän kokosi niitä luhtiin, 240 esinettä, ja kirjoitti niistä tietoja muistiin. Kun hän v. 1937 aloittamansa sukututkimuksen perusteella oli selvittänyt kotitalonsa Kankkosen suvun esipolvet, hänessä heräsi halu koota erityinen sukumuseo, jossa esineet kertoisivat menneiden polvien elämästä.
Tätä haavettaan hän pääsi toteuttamaan kuitenkin vasta v. 1955 saatuaan edellisvuonna ostaa runsaan hehtaarin maa-alueen syntymäkotinsa vierestä. Nyt oli omaa maata, entistä esi-isien raivaamaa peltoa. Tänne Surma-ahon Kankaanpäähän nousi keväällä 1955 luhtirati ja v. 1707 veistetty sulkanurkkainen pikkuaitta.
Nyt saattoi jo ajatella sukumuseon perustamista, kun oli huoneita minne esineitä tallettaa. Samana vuonna heinäkuun 24. päivän illalla hän toikin polkupyörällä ensimmäiset puolensataa museoesinettä Kerttuankylän Karvosesta, Matti Karvosen talosta. Jo seuraavina iltoina hän keräsi lisää esineitä kylän ja suvun kantatalosta Matti Kankkoselta ja edelleen monista muista Kerttuan ja lähikylien taloista.
Kun Tuomaalalla myöhemmin samana syksynä oli käytettävissä oma auto, kävi esineiden hankkiminen helpommin laajemmaltakin alueelta. Tullessaan toimipaikastaan Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitosta Seinäjoelta pyhäksi Evijärvelle museotalolleen hän voi matkalla poiketa tutuissa taloissa Järviseudun eri pitäjissä ja etsiä niistä museoon sopivia esineitä.
Näin sai alkunsa sukumuseon esineiden keräys. Kun Järviseudun asukkaat ovat läheisessä sukulaisuussuhteessa keskenään, muodostui Tuomaalan sukumuseosta vähitellen koko Järviseudun aluemuseo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti