perjantai 23. elokuuta 2024

VANHAN AJAN KOULU VÄINÖNTALON KOULULAISPÄIVILLÄ 2024

Jo perinteeksi muodostuneet Väinöntalon koululaispäivät vietettiin jälleen elokuussa hieman koulujen alkamisen jälkeen. Tämän vuoden aihe olikin koululaisille jo hieman tuttu, sillä aiheena tänä vuonna oli vanhan ajan koulu. Kouluaihe jatkoi tämän vuoden koulua käsittelevien museon kesänäyttelyiden teemaa. Museolla kävi yhteensä noin 240 oppilasta, jotka tulivat Evijärven Kirkonkylän koulusta ja Särkikylän koulusta sekä Ähtävän Överesse skolasta. Koululaispäiviä oli järjestämässä museon työntekijöiden lisäksi MTK-Järviseutu, Evijärven 4H-yhdistys sekä erityisvieras Tuija Ahola. Koululaispäivien kaava oli sama kuin aina ennenkin: koululaiset jakaantuvat neljään ryhmään, jotka sitten kiertävät neljää eri toimintapistettä. 


Ensimmäisellä pisteellä museon päärakennuksen Pohjatuvassa museon työntekijä Niina Kujala kertoi entisajan kouluruokailusta. Suomessa alettiin saada ilmaista koulurokaa vuonna 1943, ensin köyhille, myöhemmin kaikille. Suomi olikin ensimmäinen maa, joka tarjosi koululaisille ilmaista kouluruokaa. Myöhemmin myös muissa maissa on alettu tarjoilemaan ilmaista kouluruokaa, kuten Ruotsissa, mutta monissa maissa kouluruoka on edelleen maksullista. Ennen vanhaan kouluruoka oli pitkän aikaa erilaisia puuroja ja vellejä, ja leipä ja maito piti tuoda kotoa mukaan. Sen jälkeen pisteellä koululaiset saivat tunnistaa eri viljoja. Esillä oli vehnää, kauraa ja ohraa, ruista ei koululaispäiville ehditty saamaan. Koululaiset pohtivat, mitä eri ruokia viljoista voitiin valmistaa. Lopuksi tehtiin yhdessä marjapepua, joka oli monen koululaisen mieleen. Marjapepuun tulee puolukkaa, ruisjauhoa ja sokeria, koululaiset saivat myös laittaa kermavaahtoa marjapepun päälle.


Seuraavalla pisteellä päärakennuksen Etelätuvassa koululaiset pääsivät askartelemaan Evijärven 4H-yhdistyksen Hanna Honkaniemen kanssa. Pisteellä tehtiin kauniita olkitöitä, jotka koululaiset koristelivat värikkäillä nauhoilla. 



Askartelupisteeltä siirryttiin museon yläkertaan, jossa vieraileva tähti Tuija Ahola piti koululaisille vanhan ajan oppitunnin. Opettajatar Ahola tarkisti, että koululaisten kädet ovat siistissä kunnossa ja ettei tukasta löydy täitä. Yhtään Jörö-Jukkaa opettajatar ei onneksi löytänyt. Ennen vanhaan kouluissa oli tiukemmat säännöt kuin nykyään, ja koulussa tuli aina olla hyvin siististi. Tällä pisteellä myös opeteltiin kirjoittamaan A-kirjain entisajan kaunokirjoituksella. Vaikka kaunokirjoitusta ei nykyään koulussa opeteta, oppilaat oppivat kirjaimen kirjoittamisen melko hyvin.

Alimmaisen liitutaulukuvan omistaa Järviseudun sanomat/Noora Tupeli
 

Viimeisellä pisteellä museon pihassa museon työntekijä Hilma Latukka kertoi koululaisille entisajan musiikin tunneista. Ennen vanhaan musiikintunneilla laulettiin, joten voitaisiinkin puhua enemmän laulutunneista kuin musiikintunneista. Opettaja säesti laulua harmonilla, ja samoja lauluja laulettiin usein. Joskus opettajat pitivät oppilaille laulukokeita, joissa oppilaan tuli osata esittää laulu opettajalle ja muulle luokalle. Tällä pisteellä pienten koululaisten kanssa opeteltiin leikkimään Hopoti hoi -laululeikki ja Asikkalan puiset rattaat -laululeikki. Isompien koululaisten kanssa opeteltiin muutama vanha koululaulu, kuten Koululaulu (Koska meitä käsketään). Leikin ja laulun jälkeen koululaiset saivat tutustua museoalueen ulkorakennuksiin ja kokeilla puujaloilla kävelyä.


Kuvan omistaa Järviseudun sanomat/Noora Tupeli
 
 

Kierroksen lopuksi keräännyttiin yhteen Pohjatupaan, jossa Tuija Ahola kertoi koululaisille tarinan. Tarinoiden jälkeen osa koululaisista sai vielä ostaa herkkuja museon puodista ennen paluuta koululle. Osa ehti myös käydä tervehtimässä museon kesälampaita ennen lähtöä.


 

Kuvan omistaa Järviseudun sanomat/Noora Tupeli


Koululaispäivät sujuivat jälleen hyvin, ja museo sai kouluilta kiitosta. Koululaisetkin tuumasivat päivän olleen kiva, kun asiasta kysyttiin ennen tarinatuokiota. Museolla on jo aloitettu ensi vuoden koululaispäivien suunnittelu, mutta mikähän mahtaa olla aiheena?

Väinöntalon museo kiittää Evijärven Kirkonkylän ja Särkikylän kouluja sekä Överesse Skolaa koululaispäiviin osallistumisesta ja kivoista päivistä! Lisäksi haluamme kiittää yhteistyöstä MTK-Järviseutua, Evijärven 4H-yhdistystä ja Hanna Honkaniemeä sekä Tuija Aholaa, joita ilman päiviä ei oltaisi voitu järjestää.

Kiitos koululaispäivistä ja nähdään taas samoissa merkeissä ensi vuonna!


Järviseudun sanomien verkkoartikkelin runsaine kuvineen voi lukea täältä sekä 21.8.2024 ilmestyneestä lehdestä.

perjantai 28. kesäkuuta 2024

VÄINÖNTALON MUSEON HELMINÄ ILOISET KESÄTAPAHTUMAT VUONNA 2024

Väinöntalon tapahtumat tuovat kesään iloisia kohtaamisia ja muistoja menneestä niin musiikin kuin taiteenkin parissa. Evijärveinen Musiikin ystävät ry viihdytti museovieraita vuosittain järjestettävässä Avointen kylien päivässä, jossa niin ikään järjestettiin myös vilttikirppis.
Alkukesästä alkaen museon pihapiirissä laiduntavat myös Suomenlammas-uuhet Pipsa, Peppi ja Kukka. He ilahtuvat etenkin museovieraista, jotka tarjoavat voikukka- ja heinäherkkuja maasta. Antavatpa välillä myös rapsuttaa villaista turkkiaan.
Kukan ja kavereiden päivä museolla kuluu syöden, märehtien, laiduntaen ja lepäillen.
Vanhan ajan majatalo, eli savupirttimme hollitupa saa tänä kesänä uuden kivijalan. Mikon ja Timon työtä pääsee toisinaan kesän aikana seuraamaan museon pihapiirissä.
Museon taideiltapäiviä pitämään saapui kesätaiteilija Anna Asplund. Taidetta tehtiin mm. vanhoilla harpeilla ja historiaa elävöitettiin vanhanajan asuun pukeutuen ja eläytyen rooliin. Rooleja olivat mm. iloinen kansakouluopettaja, tarkka maatalon emäntä ja rehvakas rakennusmies. Kokeilimme Annan kanssa helppoa taidetyöskentelyä, joka sopii kaikille, taidoista ja iästä riippumatta. Teimme monotypioita, roiskemaalausta ja kasvivärjäystä, joista koostimme taidenäyttelyn museon savusaunaan.

torstai 27. kesäkuuta 2024

KAUNIINA JUHANNUSPÄIVÄNÄ AVASIMME VÄINÖNTALON KESÄNÄYTTELYT

Yläkerran Vanhan ajan koulu - näyttelyssä vieraat pääsevät tutustumaan eri aikakausien koulumateriaaliin kiertokoulusta kansakouluun sekä peruskouluun, joka mahdollisti koulunkäynnin kaikille. ”EI SIIS OPPI OJAAN KAADA, EIKÄ TIETO TIELTÄ TYÖNNÄ”. Muistelimme näyttelyssä myös "IHANAA, KAMALAA KOULURUOKAA 1940 -LUVULTA 2000-LUVULLE". Juhannuspäivänä saimme vieraaksemme tohtori Olavi Koivukankaan, joka kertoi meille kansakoulu- ja oppikoulumuistojaan Inasta ja Evijärven kirkonkylältä. Vieraat kertoivat myös lapsuuden koulumuistojaan ja olipa paikalla myös vuonna 1963-64 kahdeksankymmentä kasvia sisältäneen kasvion kerännyt Maila Isomäki ja Inkeri Nykänen. Näyttelyssä esillä olevan kasvion kasvien nimet opeteltiin tuolloin sekä suomeksi, että latinaksi, kertoi Maila.
Iloiset kesänäyttelyiden avajaisvieraat Pekka Hinkka ja Inkeri Nykänen muistelivat Väinö Tuomaalan tavarankeräysretkeä Inkerin lapsuuden kodissa.
Alperin tuvan yläkerrassa sijaitsee myös toinen uusi kesänäyttelymme. Vanhat postikortit- näyttelyssä päästään ihastelemaan kortteja, joista vanhimmat ovat 1910 -luvulta. Mukana on myös kenttäpostia. Korttien huumori auttoi sekä lähettäjää että vastaanottajaa vaikeiden hetkien yli. Vuodesta 1941 vuoteen 1945 rintamalta lähettiin yli 500 miljoonaa kirjettä ja 90 miljoonaa korttia.
Kolmas uusi näyttelymme esittelee Pieniä kiviesineitä. Näyttely sijaitsee Alperin tuvan eräkellarissa ja pääsette sinne ulkokautta kulman takaa. Arkeologi Janne Rantanen kertoi meille, että osa kivikokoelman esineistä on luonnon muovaamia kiviä, joita kivikauden ihminen on hyödyntänyt töissään ja osa taas on ihmisen muokkaamia työntekoon tarkoitettuja kiviesineitä. Löytyypä joukosta myös piikiviä, joilla saatiin aikaan tulet ennen tulitikkuja. Aloitimme tapahtuman pelimannimusiikilla. Mestaripelimannimme olivat Satu Lumiaho ja Tiia Vartio. Museon väki Niina Kujala ja minä Marjaana Hinkka lupaamme teille vieraille jatkossakin, että vain ihanat leivonnaiset ja kahvi ovat tuoreita. Kaikki muu täällä Väinöntalolla onkin sitten mennyttä päivää.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2024

TUOHI-MALKAKATON TEKO KAHTEEN VÄINÖNTALON AITTAAN

LASTEN LEIKKIAITTAAN SEKÄ VIINA-AITTAAN

Kattojen uusiminen lähti käyntiin jo maaliskuulla. Soinista löytyi eräältä isännältä pimeää korpea, jossa kasvoi tiheässä erittäin kitukasvuisia kuusennäreitä. Ne olivat tosiaan kitumalla kasvaneet valosta taistellen. Ehdin siellä kaatamaan ja ajamaan ne moottorikelkalla pois juuri sopivasti, ennenkuin lumet alkoivat pehmenemään. Malkapuita kertyikin monta rekikuormaa.

 

Malkapuiden ajoa.


Ahkerat malkapuiden kuorijat.

 

Tässä vuollaan katajatappeja.




  Lasten leikkiaitan katonteko aloitettu. Vas.Reijo Kivijärvi, Martti Hautamäki ja Pauli Pykäri

 

Elokuun lopulla aloin sitten kuorimaan niitä, sekä kirveellä veistämään.Tuohikaton pahin vihollinen on aurinko. Siksi malkapuut kannattaa veistää harjalta risteävästä kohdasta hieman ohuemmaksi, jolloin puut saadaan mahdollisimman tiiviisti toisiaan vasten. Samoin alapää veistetään räystäällä kiilamaiseksi. Kirveellä veistettäessä puun solukko menee tukkoon eikä se ime vettä niinkuin sahalla katkaistu tekisi.

Malkapuut veisteltiin risteävästä kohdasta molemmilta sivuilta, jolloin ne asettuvat lähemmäksi toisiaan ja liitettiin katajatapeilla toisiinsa, aina kaksi malkaparia yhdellä tapilla. Näin aurinkokaan ei pääse polttamaan tuohia.

 

Harjalle risteävään kohtaan porattiin reikä ja malkapuut liitettiin tiukaksi, vuolluilla katajatapeilla toisiinsa. Vanhoja lahonneita malkapuita poistettin vähän kerrallaan ja roskat lakaistiin pois. Sitä mukaan vanhan tuohikerroksen päälle laitettiin uusi kerros tuohia, räystäältä edeten harjalle aina molemmille lappeille, yhtaikaa rivi kerrallaan ja päälle laitettiin malkapuut painoksi. Kun koko katto oli menty läpi, malkojen päälle asetettiin vielä harjan suuntaisesti paininpuut ja niitä vasten aseteltiin kiviä painoksi.

 

Leikkiaitan katto on valmis!

 

Viina-aitan kattoa aloteltu. Martti ja Hilkka kuorivat taustalla malkapuita.


Molemmat aitat katettu, toinen vielä viimeistelemättä. Pääräystäisiin tuohet asennetaan kahteen eri suuntaan, jolloin ne kuivuessaan käpertyvät aluslaudoituksen reunan ylitse.

 

Viina-aittaan asennettiin lisäksi piilukirveellä veistetyt solkispuut pitämään paininpuita paikoillaan. Paininpuitten päihin veisteltiin neliskanttiset tapit, solkkispuihin taltattiin vastaavan kokoiset reiät. Paininpuitten läpimeneviin päihin porattiin reiät ja niihinkin naputeltiin katajatapit. Näin rakenteesta tuli tiukka, samalla malkapuut pysyvät tiukasti paikoilllaan. Lopuksi solkispuut ja paininpuitten liitoskohdat tervattiin. Kattojen teossa oli minun lisäkseni Martti Hautamäki, Pauli Pykäri sekä yhtenä päivänä Hilkka Keskitalo.

 

Solkispuutkin jo paikoillaan ja tervattuina, pitämässä paininpuita paikoillaan.

Tuohi-malkakatto on melko suuritöinen. Se on mielenkiintoista käsityötä, ja tarvikkeita on kerättävä pitkässä juoksussa oikean vuodenkierron mukaan. Puiden kaatoaika on talvella, ennenkuin elämännesteet puussa alkavat virtaamaan. Tuohi sensijaan irtoaa juhannuksen tienoilla. Arvelisin tällaisten tiukkasyisten malkojen kestävän katolla n.25 vuotta. Sitten ne on taas uusittava, mutta alla olevia tuohia ei välttämättä tarvitse uusia silloinkaan.

Tuohi-malkakatot alkoivat väistymään rakennuksista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin pärekatot ne vähitellen syrjäyttivät.

31.8.2023 Reijo Kivijärvi




 






 TARINAILTA VÄINÖNTALOLLA VANHANAJAN LELUT JA LEIKIT

24.8.2023 museolla vietettiin tarinailtaa kahvikupposen ääressä jutustellen. Tuija Ahola Lappajärveltä, oli mukana muistojen salkun kanssa. Hän kaivoi salkusta, mitä merkillisimpiä esineitä. Salkusta nousi vanhanajan leluja yksi kerrallaan. Tuija kyseli, herättääkö mitään muistoja? Ja herättihän ne. Moni vanhemmasta väestä oli leikkinyt juuri tällaisilla leluilla lapsuudessaan. Löytyi fyrryä, paperinukkea, nukkea, autoa ym. Tuija kertoi myös vanhanajan leikeistä ja yleisökin pääsi mukaan leikkiin.

 

Kuvassa Tuija Ahola esittelee vanhan mollamaijan.
 

 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Oi, jospa oisit saanut olla mukana!


tiistai 2. huhtikuuta 2024



VÄINÖN VILLAT KOULULAISPÄIVÄT 2023


VÄINÖN VILLAT - koululaispäivät pidettiin elokuulla, jolloin Väinöntalolla vieraili lähes 300 koululaista opettajineen. Perinnepäivässä opittiin lampaista ja villan käsittelystä. Evijärven 4H-Yhdistys sai Suomen Kulttuuriyhdistykseltä apurahan päivien järjestämiseen. Tämä mahdollisti sen, että saimme mukaan myös kehräämiseen ja kudontaan erikoistuneen tekstiilitaiteilija Moa Cederbergin Vaasasta. Väinöntalon museon lisäksi Evijärven MTK ja tietenkin Evijärven 4H Yhdistys olivat päiviä järjestämässä.

 

Tässä Marjaana Hinkka kertoo, millaista hoitoa lampaat tarvitsevat. Lapset saavat myös ruokkia ja rapsutella museon kesälampaita Urhoa ja Pilkkua.

    




 
Koululaiset pääsivät tutustumaan myös Marjaanan tekemään taiteeseen sekä lampaanvillasta valmistettujen käsitöiden maailmaan.



      
             
Moa Cederberg näyttää, miten kehrätään. Lapset pääsivät myös itse kokeilemaan kehräämistä sekä villojen karstausta.


4H-yhdistyksen Hanna Honkaniemi ja Anu Peltokangas  ohjaavat neulahuovutuksen 
saloihin. Tässä koululaiset valmistavat avaimenperiä huovuttamalla.









































Leikittiin myös kymmenen lammasta laudalla piiloleikkiä, jonka jälkeen lapsille maistuikin lammaspipari ja mehu.

Yhteistyöllä näitä tapahtumia on järjestetty. Kiitos kuuluu siis kaikille yhteistyökumppaneille!

KIITOS!




tiistai 5. syyskuuta 2023

Väinöntalon kuulumisia

 Blogin päivitykset meinaa vaan jäädä, vaikka monenlaista on kuulunut Väinöntalon museon kesään. Näyttelyiden lisäksi on vietetty Eino Leinon päivänä 6.7. RUNON JA MUSIIKIN ILTAA, jolloin saimme nauttia Leinon upeista runoista ja musiikista kahvikupposen äärellä. Tupa oli täynnä, joten näitä tilaisuuksia tulee jatkossakin.


Tupa täynnä!


Esiintyjät: Marjaana Hinkka, Hilja Elgbacka, Satu Lumiaho, Tiia Vartio, Vieno Maria Mäkelä, Aimo Kaski ja juonto Hilma Latukka.

30.7. Pidettiin jälleen perinteiset kesäseurat, jolloin saimme laulaa toivevirsiä kanttori Miika Tikkasen säestyksellä. Sanaa jakoivat Kortesjärven kappalainen Nina Eskoli ja Mauri Nygård. 

Kuva seurojen mainoksesta.


Elokuun alkupuolella Väinöntalolla nähtiin  upeita kansallispukuja kansallispukujen tuuletuspäivässä. Tilaisuuteen sai tulla oman puvun kanssa tai sai tuoda omia pukuja näytille toisten ihailtavaksi. Mukana oli myös lähialueen pelimannit, joiden musiikista saatiin nauttia ja laulettiinhan siellä yhteislaulujakin kahvikupposen äärellä. 


Pelimannit Satu Lumiahon johdolla soittaa.


 Kansallispukuja näytillä.


Siinä jotakin museon kesästä....myöhemmin lisää päivityksiä blogiin. Väinöntalo auki syyskuussa 15.9.2023 saakka ma - pe klo 9 - 15. TERVETULOA !